La 24.9. Naattian vaja, Jyväskylä - Äijänniemen laavu Teerilahdessa
Melontamatka n. 7 km
Melonta-aika 1 h 20 min
Keräännyttiin kuuden hengen porukalla pakkaamaan kajakkeja MeVin Naattian vajalle lauantai-iltana. Toiveissa oli päästä liikkeelle sen verran ajoissa, että ehtisimme meloa ja rantautua valoisassa. Kaksi porukasta oli ekaa kertaa lähdössä yöretkelle meloen, joten leiriytymiskamppeiden pakkaaminen kajakkiin oli heille uutta. Lähdimme liikkeelle n. 18.40 neljällä yksiköllä ja yhdellä kaksikolla.
Aluksi meloimme Vähä-Urtin koillispuolelle, jossa pidimme kelluntatauon ja kasasimme porukan ennen väylän ylittämistä itää kohti. Liikennettä oli todella vähän kenties myöhäisen ajankohdan ja pilvisen ja tihkusade-ennusteisen kelin takia. Ylitimme väylän lähes kohtisuoraan meloen Pienen Vuoritsalon luoteisosassa hohtelevaa kummelia kohti. Tuulta oli n. 3 m/s lounaasta ja väylällä oli vähän aaltoa. Lämpötila oli siinä n. 8 asteessa.
 |
| Melontakeli oli lauantaina ihan miellyttävä - sen verran huononnäköinen sääennusteessa, että saimme olla rauhassa omalla porukalla. Tässä melotaan kohti Vähä-Urttia Naattianniemen kärjestä. |
Vuoritsalon eteläkärjessä kärkikajakit pitivät tovin suunnistustuumailua ja pohdiskeltiin mihin kohtaan laavu tarkalleen ottaen vastarannalla osuu. Erottuvia maamerkkejä ei pahemmin ollut. Lopulta otimme suunnaksi ruskasta keltaisena erottuvan lehtipuulaikun havumetsän keskellä. Suunta tarkistettiin vielä GPS:n avulla ja osui hyvinkin oikeaan, joten se pidettiin. Muuta liikennettä järvellä ei edelleenkään näkynyt.
 |
| Äijänniemen laavun ja tulipaikan laituri on kärsinyt vähän vaurioita. Laituri on myös turhan korkea melojille. |
Saavuimme Äijänniemen laavun laituriin perille n. klo 20 ja ehdimme rantautua ja nostaa kajakit kalliorannalle lötköpötköjen päälle vielä ilman lamppuja. Pilvinen ilta hämäröityi kuitenkin nopeasti, joten lamput kaivettiin ensimmäiseksi esiin. Laavulla ei ollut muita kävijöitä, joten teimme tulet laavun edustan nuotiopaikalle. Pieni varoituksen sana paikalla vieraileville: Polttopuiden tekoa varten tarjolla oli rikkinäinen kirves (varsi poikki n. 10 cm ennen terää) ja yksi pokasaha, josta puuttui kädensija, ja toinen pokasaha, jonka kädensija tuntui hyvin huteralta. Tarjolla oleva puu oli yli metristä. Varovasti sahaten saimme pokasahalla pilkottua kapeista puista polttopuuta, joka onneksi oli niin kuivaa, että syttyi tuohen avulla ilman kummempia ongelmia.
 |
| Nyytit kypsyivät ritilällä suorassa liekissä lohen loimuuntuessa vieressä halsterissa. Kerrankin kaikki oli kypsyydeltään täydellistä vailla raakoja osia tai mitään kärähtänyttä. |
Iltaruoaksi kokattiin melontaretkeilyn parhaita puolia hyödyntäen loimulohta ja peruna-porkkana-bataatti-sipuli-nyyttejä, jotka nautittiin kotona valmiiksi tehdyn kermaviilikastikkeen ja mozzarellavihersalaatin kanssa. Rinkkaretkellä ei tule yleensä noin painavia ruokia roudattua mukaan. Jälkiruoaksi syötiin vielä suklaabanaanit. Retkueestamme neljä nukkui yön laavussa ja kaksi yöpyi erätoverin alla rannassa. Telttapaikkoja kivisestä maastosta ei oikeastaan löytynyt.
 |
| Pimenneessä illassa nuotiolla istuessa arjen murheet unohtuvat. |
Su 25.9. Äijänniemen laavu - Kalasaari - Naattian vaja, Jyväskylä
Melontamatka 12 km
Melonta-aika 2 h 20 min
Lähdettiin alkuiltapäivästä hitaan aamun jälkeen liikkeelle vasta vähän puoli kahden jälkeen. Tuuli puhalsi etelä-lounaasta ja nostatti vaahtopäitä Murtoselällä, niin että porukan kokemattomampia vähän hirvitti. Meloimme aluksi Isoa Teerisaarta kohti ja pidimme lyhyen kelluntatauon sen ja nimettömän pikkusaaren välissä, missä vaahtopäitä ei ollut. Päätimme ylittää reitin tuulisimman osuuden mahdollisimman kohtisuoraan eli meloimme suoraan kohti Iso-Holtsia jakautuen niin, että kummankin aloittelijan kanssa meloi ohjaaja. Kaksikkomelojat ottivat valokuvia koko touhusta ja nautiskelivat aaltojen keinutuksesta jossakin melontaparien puolivälissä. Koko porukka pääsi onnellisesti Iso-Holstin suojaan.
 |
| Iso-Holsti vasemmalla ja Pikku-Holsti oikealla. Saarten välissä oli matalaa, mutta kajakilla siitä pääsi hyvin. Samalla paikka tarjosi levähdysmahdollisuuden aallokon jäljiltä. Iso-Holtsin rannassa hoidettiin myös kajakkien vaihto. |
Toinen aloittelija halusi päästä lepäämään kaksikkoon, joten kaksikon etumeloja vaihtoi yksikköön. Vaihtoa varten kyseiset kajakit rantautuivat Iso-Holtsin itärannalle, missä oli aika helppo rantautumispaikka. Jatkoimme matkaa Holsti-saarten välistä kohti pohjoista. Meloimme Vuoritsalon itärantaa seuraillen Ruokosalmen läpi aina Vuoritsalon pohjoispäähän asti.
 |
| Ruokosalmi oli nimensä veroinen. Sinänsä hyvä, koska ruovikkoon tyssäsi Murtoselältä takaamme puhaltavan tuulen nostattama aallokko ja loppumatka saaren kärkeen meni tyynissä tunnelmissa. |
Rantauduimme Kalasaareen lounastauolle. Rantautuminen yksiköillä oli vähän kinkkistä, koska menimme rantautumaan länsipuolen laiturille (koska itäpuolen tyynessä olevassa laiturissa oli veneitä). Lopulta kaksi yksikköä rantautui uimalaiturille, koska Kalasaaren sauna ei ollut juuri sillä hetkellä käytössä tai lämpimänä.
 |
| Kalasaari tarjosi haastetta rantautumispaikan valintaan. Ehkä paras rantautumispaikka oli nyt myös tuulisin. |
Tosiaan, saaren laiturissa oli pari venettä ja keittokatoksessa vielä punahehkuisia hiiliä, joten saimme helposti tulet lämmittämään tuulisessa säässä. Lounaaksi kokattiin trangioilla mausteista tomaattilinssikeittoa, jota nautittiin smetanan ja leivän kera. Jälkiruokateen jälkeen meloimme takaisin reissun lähtöpisteeseen Naattian vajalle Lehtisen pohjoispuolitse. Kovin tuulisia osuuksia ei matkalle enää osunut. Melontamatkan pituus olosuhteet huomioiden oli sopiva retkueellemme. Kaksikkokajakki oli hyvä olla mukana, koska siinä myös kokemattomampi meloja pysyy helposti muiden vauhdissa ja meno on yksikköä vakaampaa aallokossa.
 |
| Nuotio lämmitti mukavasti lounastauolla Kalasaaren keittokatoksessa ja saatiinpa myös lämmintä juotavaa. |
Reissun valokuvat: Ilja Balabin
 |
| Retken reittikartta. Äijänniemen laavu on merkitty tähdellä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti