perjantai 21. heinäkuuta 2017

Puulan retki 21.-23.7.2017

Puulan Kävijät kutsuivat Melanvilauttajat Puulalle melomaan. Lähdin MeVin puolesta ohjaamaan retkeä, koska Puulalla käyminen oli kiinnostanut jo pitkään. Oli myös mukavaa lähteä ohjaamaan retkeä yhteistyössä paikallisen melontaohjaajan kanssa. Saimme reitille sellaisia kohteita, joita emme ilman paikallistuntemusta olisi todennäköisesti löytäneet!
Retki oli Mevin ensimmäinen viikonloppuretki tälle kesälle ja kenties sen vuoksi kiinnostuneita riitti. Onneksi saimme kaikki halukkaat otettua retkelle mukaan, koska mukaan lähti vielä yksi melontaohjaaja Mevistä. Taustoitukseksi tälle, että liiton ohjeistus melontaohjaustoiminnalle on, että viittä kajakkia kohden olisi yksi melontaohjaaja. Meitä oli lopulta yhteensä 16 melojaa 15 kajakissa.

1. päivä: Tähtiniemi - Soisalonselkä - Alttarikivi -Komurinsaari - Laajasalon retkisatama, 15,6 km

-Matka 15,6 km
-Melonta-aika 4 h 20 min
-Keskinopeus melottaessa 11:32 min/km
-Reittikartta lopussa.

Jyväskylän porukka pakkasi paatit Naattian vajalla perjantaina aamupäivällä klo 9.30 alkaen. Viimeinenkin auto pääsi varttia vaille yksitoista liikkeelle kohti Kangasniemeä. Tapasimme Puulan Kävijöiden osallistujat Kangasniemen keskustassa läpiajoparkkialueella, johon myös traileriauton sai mukavasti pysäytettyä. Ajoimme autokaravaanina Tähtiniemeen, josta retki alkoi.

Kangasniemellä tapasimme Puulan Kävijöiden melojat. Tästä lähdettiin autoletkana kohti Tähtiniemeä, mistä retki aloitettiin.
Retkemme lähtöpaikka oli Tähtiniemi, jossa sijaitsee yksityinen venelaituri ja vesillelaskupaikka. Puulan Kävijät olivat neuvotelleet meille pysäköintiluvan rannan parkkialueelle ja tietysti myös lähtöluvan rannasta.
Tummapilvinen taivas ja ukkosen jyrähtely hoputtivat meitä kajakkien pakkaamiseen. Lopulta klo 13.30 jälkeen kaikki alkoivat olla vesillä ja vesisade alkoikin rummuttaa kajakkeja ja vedenpintaa. Kiskoimme vettäpitävää päälle ja lyhyen yhteisen ohjeistuksen jälkeen lähdimme Puulan Kävijöiden Titta kärkimelojana melomaan kohti lounaspaikaksi suunniteltua Papusaarta.
Papusaaren retkiasataman keltainen rantautumispaikkamerkki näkyy oikealle. Retken alku melottiin vesisateessa.
Papusaareen oli matkaa vajaat 2 km ja siellä oli melojillekin osoitettu rantautumispaikka ja keittokatos sekä huussi. Olimme n. klo 14 hujakoilla Papusaaren edustalla, mutta tässä kohtaa vettä tuli aika rutkasti ja kelluntapalaverin päätteeksi päätimme jatkaa matkaa kohti n. 2 km päässä sijaitsevaa Soisalonselän retkisatamaa. Toiveissa oli, joskos sade loppuisi ennen kun ennätämme sinne.

Matkalla kohti Soisalonselkää koukkasimme ihastelemaan suoraan veden partaalta nousevaa kalliojyrkännettä.

Melontakeli oli varsin tyyni ja porukkamme eteni mukavasti yhdessä koossa isosta melojamäärästä huolimatta.

Rantauduimme Soisalonselän retkisatamaan, jossa oli tarjolla myös silokalliorantaa. Porukkamme taisi rantautua ainakin neljästä eri kohdasta. Soisalonselän viereisen saaren jyrkänteissä oli hieno pilarimuodostuma.  
Saavuimme Soisalonselälle noin puoli kolmelta. Paikalla oli nuotiorinki, polttopuuvaja sekä huussi. Onneksemme sade oli jo loppunut, joten pääsimme pitämään kuivan lounastauon. Ison porukan kanssa tuli selväksi, että taukojen pituuksia on hyvä määrittää jo pysähdyttäessä. Tauko kesti lopulta noin tunnin.
Lounaan jälkeen meloimme vajaat puoli kilometriä lähes suoraan itään katsomaan Alttarikiveä eli yhtä Puulan kuuluisimmista raukeista. 
Perjantaina nähtiin myös ainakin kolmeen otteeseen kuikkia, joista viimeisimmällä pariskunnalla oli myös pari poikasta mukanaan.

Meloimme Alttarikiveltä itäisen Puulan saaristossa puikkelehtien ja maisemia ja kallioita ihaillen Komurinsaarelle. 
Osa porukasta rantautui Komurinsaareen ja muutamat kävivät etsimässä geokätkön. Kaikki eivät kuitenkaan halunneet rantautua, sillä matkaa yöpymispaikkaan oli enää reilut 2 km. Lähdin kärkiporukan neljän melojan kanssa edeltä Laajalahden retkisatamaan. Sää oli tässä vaiheessa mitä kaunein ja suht tyyni.

Laajalahden retkisataman hiekkarannalle oli helppo rantautua.

Laajalahden retkisatamassa oli keittokatos, puuliiteri, nuotiorinki ja huussi. Telttapaikkoja oli vähän soveltaen vähintään yhdeksän.

Loppuporukka saapuu Laajalahteen.
Ensimmäinen melojaryhmä rantautui n. 18.20 yöpymispaikan rantaan. Loput liittyivät seuraan n. 18.50, minkä jälkeen leiriydyimme yöksi. Melontamatkaa kertyi ensimmäiselle retkipäivälle n. 15 km. Koko porukkamme mahtui Laajalahteen kahdeksalla teltalla. Yksi telttapaikka keittokatoksen takana metsässä jäi jopa käyttämättä. Ison porukan kanssa yöpymispaikkojen telttapaikkamäärä on yksi rajoittava tekijä. Olimme vaihtaneet yöpaikan Laajalahteen, koska Soisalonselän retkisatamaan näin iso porukka ei olisi mahtunut.
Melonnassa on mukavaa, että eväitä valitessa ei tarvitse olla huolissaan niiden painosta. Ruokaryhmämme kokkasi jälkkäriksi appelsiinimuffinsseja, jotka kypsennettiin nuotiossa appelsiininkuoressa. Kinkkisimmäksi osioksi osoittautui appelsiinin kovertaminen tyhjäksi lusikalla tai siihen lähinnä upposi paljon enemmän aikaa kun taikinan sekoittamiseen. Paras jako lienee, että kukin huolehtii omasta appelsiinistaan :).

Iltaherkuksi ruokaryhmämme kokkasi appelsiininkuorissa kypsennettäviä suklaamuffinsseja. Pienen säädön jälkeen totesimme, että muffinssit kypsyvät parhaiten kun appelsiinin kietoo folioon ja sijoittaa sen punahehkuisille hiilille reiluksi kymmeneksi minuutiksi.

Kypsä muffinssi oli lusikkaruokaa. Pari minuuttia lisää kypsennystä olisi ollut hyvä idea, mutta emme malttaneet enää odottaa :).
Illalla vielä ripsaisi vähän vettä ja kuulimme ukkosen jyrähtelyä, mutta salamointia ei näkynyt ja jyrinäkin tuntui tulevan saaren toiselta puolelta. Kuvassa oleva lintupesua taisi olla isokoskeloita, joita näimme moneen otteeseen.

2. päivä: Laajalahden retkisatama - Korppivuori - Pienen Paatsalon retkisatama - Karhulahti - Hirsisaaren retkisatama 

-Matka 19,4 km
-Melonta-aika 4 h 20 min
-Keskinopeus melottaessa 13:20 min/km.

Aamulla lähtöajaksi sovittiin klo 10 ja kymmentä yli kymmenen kaikki olivat jo vesillä.

Lähdimme Laajalahdesta melomaan Puukonsaaren pohjoisrantaa kohti. Simpiänselkä oli hyvin tyyni ja pysähdyimme ihailemaan lähes rasvatyyntä pintaa.
Sää hemmotteli meitä: sekä Kangasniemelle että Hirvensalmelle oli luvattu vesisadetta puolenpäivän paikkeilla. Meillä oli puolipilvistä ja hyvin tyyntä. Mikäs siinä oli liplatellessa eteenpäin. 



Aamupäivän melontaosuus Isolle Paatsalolle oli hyvin leppoisa. Ihmettelimme Puukonsaaren rantakallioita ja Ison Paatsalon rantakivikkoa.
Navigointia varten meillä oli 1:50000 laminoidut A4-kartat (vasemmalla) sekä ohjaajilla tarkemmat 1:30000 laminoidut A3-kartat (oikealla). Kartat jäivät Mevin Naattian vajalle, missä ne ovat seuralaisten käytettävissä tulevilla retkillä.

Kiersimme Ison Paatsalon Pitkälahdessa sijaitsevan saaren ympäri ja kävimme ihmettelemässä Korppivuorta vesiltä.

Rantauduimme klo kahdentoista paikkeilla Isoon Paatsaloon ja kävimme jalkapatikassa Korppivuoren päältä ihailemassa Simpiänselälle avautuvaa maisemaa. Hyvää rantautumispaikkaa näin isolle porukalle ei oikein löytynyt, mutta nostelimme kajakkeja pidemmälle rantapusikkoon, jotta kaikki pääsivät maihin. Korppivuorelle löydettiin kartan ja ylämäen avulla :).

Korppivuoren valloituksen jälkeen meloimme naapurisaari Pieneen Paatsaloon, jonka retkisatamassa pidimme lounastauon puoli kolmen ja puoli neljän välillä. Pieni Paatsalo tarjosi meille hiekkarannan ja monet kävivät lounaan lisäksi myös uimassa. Sää oli lämmin ja tuntui vaiheeksi ihan kesältä!
 Lounaan jälkeen lähdimme kohti Rasisaaria ja kartalla hauskalta näyttävää "laguunia". Ryhmän ensimmäiset pääsivät katsomaan tätä hauskaa lahtea pienellä sisäänkäynnillä. Sitä vahti kuitenkin laiturilla aurinkoa ottava mökkeilijä, jonka mielestä ison ryhmämme ei sopinut meloa yksityiseen rantaan. Jäimme suosiolla odottamaan jo kapeasta aukosta sisään meloneita. Jatkoimme matkaa kohti Karhulahtea.
Karhulahdessa oli kummallakin puolella hienoa kalliota ja paikka on ehdottomasti vierailun arvoinen. Tässä ilmeisesti Kirkkokalliona tunnettu Karhusaaren kallio. 

Rantauduimme kapealle Karhusaarta ja Siekkisensaarta yhdistävälle kannakselle ja kävimme kävelemässä Kirkkokallion päälle ja laskeuduimme myös kallion juurelle, mistä tämä kuva on otettu.

Näkymä Karhulahdelle Karhusaaren Kirkkokallion päältä. 
Kannaksen yli oli kantomatkaa n. 30 metriä. Yhteistuumin saimme kaikki kajakit nostettua Karhulahden puolelta Simpiän puolelle. Tästä oli vielä n. 2,5 km melonta Hirsisaaren retkisatamaan. Tällä matkalla letka venyi pitkäksi, toisilla painoi jo päivän melonnat, toisilta löytyi vielä vauhtia. Moottoriliikennettä Puulalla on hyvin vähän ja esimerkiksi tällä pätkällä reitillemme ei osunut mitään muita veneitä.



Hirsisaaren länsipuolen retkisatamassa. Itäpuolella oli veneilijöille paremmin sopiva suojainen lahdenpohjukka. Kajakit sai tästä länsipuolelta helpommin rantaan. Telttapaikkoja riitti jokaiselle meidän kahdeksalle teltalle. Hirsisaaresta löytyi nuotiorinki, puuliiteri ja huussi.

3. päivä: Hirsisaaren retkisatama - Rämiäisen Pitkälahti - Hernesaaren ja Ristonsaaren väli - Vuohisaari - Tähtiniemi

-Matka 18,3 km
-Melonta-aika 3 h 46 min
-Keskinopeus melottaessa 12:21 min/km

Sunnuntaina tuuli enemmän kuin perjantaina ja lauantaina. Lähtöajaksi sovittiin 9.30 ja vartin päästä siitä olimme kaikki vesillä ja lähdimme kohti pohjoista pieneen vastatuuleen Kuvaanluotoja kohti. Meloimme aina seuraavan saaren tuntumaan tuulensuojaan, jossa kokosimme porukan kasaan. Yhden kajakin evä ei toiminut ja sitä koetettiin korjata ensimmäisellä luodolla, jossa korjausporukka rantautui luodolle. Ikävä kyllä evää ei saatu kuntoon. Sen sai kuitenkin vedettyä alas, joten sitä vedettiin lisää alas ja matka jatkui. Reitti kulki Pauninselän sivua luoteeseen Rämiäisen ohi.

Päivän vastatuuliosuus alkaa olla suoritettu, kun porukkamme pääsi puikkelehtimaan saarten Ristonsaaren ja Hernesaaren välistä muovikajakit keulilla. Jatkoimme Kaurasaaren eteläpuolitse matkaa kohti Vuohisaaren retkisatamaa. 
Sunnuntain lounastauko pidettiin Vuohisaaren retkisatamassa. Täältäkin löytyi nuotiorinki, huussi ja puuliiteri.



Ryhmämme viisitoista kajakkia täyttivät Vuohisaaren rannan, mutta onneksi väliin sopi vielä kaksi kaksikkoa, jotka sattuivat paikalle kesken lounastaukomme. Nuo kajakit olivat ainoat muut melojat, jotka näimme retken aikana.

Koko 16 melojan poppoomme saatiin ryhmäkuvaan Vuohisaaren lounastauon lopuksi. Tietysti melontakamppeet päällä!
 Lounaan jälkeen meloimme pienten saarten ohitse Lauttaniemelle. Siitä jatkettiin Kortesaaren ja Ollinsaaren välistä Kontiomäen edustalle. Kontiomäeltä löytyy luola, mutta ranta oli sen verran kinkkinen, että näin isolla porukalla emme lähteneet rantautumaan. Matka jatkui Tähtiniemeen, jonne saavuimme vartin yli kolme. Kajakkien purkamisen, autojen pakkaamisen ja kajakkien sitomisen jälkeen pääsimme lähtemään vartin yli neljä rannasta.
Tähtiniemessä oli vuorossa tavaroiden purku ja kajakkien sitominen kuljetusta varten. Ajoimme Kangasniemeen huoltoasemalle vielä loppukahveelle, mistä sitten kangasniemeläiset suuntasivat omille teilleen ja melanvilauttajat Naattian vajalle. 

Retken reitti: lähtöpaikka Tähtiniemi merkitty Googlen punaisella merkkitäpällä. Yöpaikat merkitty punaisilla tähdillä (itäisempi Laajalahti, läntisempi Hirsisaari) ja lounaspaikat sinisillä tähdillä (itäisin Soisalonselkä, eteläisin Pieni Paatsalo ja pohjoisin Vuohisaari). Kiitos reittijäljestä Hannu Jaloselle!
Puulalla oli rauhallista meloa. Moottoriveneitä nähtiin eniten viimeisen tunnin aikana kun lähestyimme Tähtiniemeä. Perjantaina kenties vesisateen takia emme nähneet kuin muutaman veneen. Launtaina veneitä oli niin ikään kourallinen. Saaristo on kaunista ja matka tuntuu etenevän kun jatkuvasti maisemat vaihtuvat. Maastokarttaan merkityissä kivikkoisissa niemenkärjissä ja kapeikoissa oli syytä olla tarkkana. Onneksi  meillä oli osa porukasta muovikajakeilla liikkeillä, näin meillä oli tiedustelijoita etsimässä sopivaa reittiä lasikuitukalustolle. Suunnistuksen suhteen on myös syytä olla tarkkana, koska saaria on paljon ja edestakaisin ei ole kiva meloa. Korppivuori on selkeän rantautumispaikan puutteesta huolimatta käymisen arvoinen paikka. Myös Karhulahdessa kannattaa ehdottomasti käydä. Puulalla piisasi hienoja kallioita monessa paikassa ja Ison Paatsalon itärannalla on myös komea kivikko. Retkisatamat ovat hyvin huollettuja ja kaikissa oli polttopuuta kirveellä ja sahalla pilkottavaksi. Myös huussit olivat siistejä ja monesta jopa löytyi vessapaperia.
Oli hienoa päästä käymään Puulalla, kiitos Puulan Kävijöille tästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti